You're hot and you're cold - eli kylmää ja kuumaa kahden maan kamaralla

Uusi vuosi ja uudet puheet!

Tosin palataan vielä hetkeksi aikaan ennen uutta vuotta, siis kylmään Suomeen. Aika kotomaassa meni kovin nopeast ja oli hirmu kiva nähdä kaikkia läheisiä. Mitäs kaikkea puuhailin.. joulun vietin syömällä hyvin (paljon suklaata), kävin katsomassa HP:n keikkaa :), eksyttiin kavereiden kanssa katsomaan laadukasta 4D-dokkaria *köh* ja vietin hienon uuden vuoden H-P:n hemmottelemana ja viettäen perushämäriä bileitä kavereiden kanssa, kiitos kaikille <3.

-"Ei oo kylmä, ei yhtään!"-

- Tossu huumaantuneena kuusen kynttilöistä -

- Lapiolla lumet pois -

- Syömässä H-P:n kanssa -

- Laulukirja-lovee -

- Kiitos tästä kuvasta kuuluu Johannekselle! -

2. päivänä tammikuuta piti jo astua laivaan ja 3:na päivänä lentokoneeseen Tukholman Skavstan lentokentältä. Tunnelmat olivat taas kerran haikeat, mutta ehkä eivät kuitenkaan niin suruisat kuin aiemmin, ehkä siihen sitten jollain tavalla tottuu. Myöskin olen ollut positiivisesti yllättynyt, että ehkä kaukosuhde ei ole ollutkaan niin vaikea kuin pelkäsin Ikävöin toki, ja joskus on vaikeita hetkiä, mutta veikkaan edelleen, että se on vaikeampaa sille joka on jäänyt kotimaahan ja tuttuihin kuvioihin. Kuitenkin, aika menee nopeasti, pelottavankin nopeasti, eikä se vuosi (tai 9-10 kk) loppujen lopuksi ole kovin pitkä aika.

- Pakkanen on piirtänyt kartan auton ikkunaan -

- Matkalla Manala---Maltalle? -

Ja sitten taas Maltan kamaralle:

- Ostin ison porkkanan -

- Ja se päätyi Karjalanpaistiin, häh häh hää. Ja syy miksi otan kuvia porkkanoista on tämä: -

Tällä hetkellä meillä on menossa ensimmäisen semesterin koeviikot ja kaikkia masentaa, sniff. Opiskelijoiden statuspäivitykset ovat täynnä väsymystä, ahdistusta ja ANGSTIA. Mulla on onneksi vaan kaks koetta ja 5 esseetä. Eilen oli eka tentti, enkä oikeen ollut tyytyväinen siihen - noh, minkäs teet. Tällä hetkellä työn alla on sitten essee dysleksiasta ja ortografisen syvyyden vaikutuksesta dysleksian tutkimiseen, että näin. Joidenkin vaihtareiden tuskaa lisää se, että he viettävät viimeiset viikkonsa Maltalla nenä kiinni kirjassa, sillä tämän semesterin jälkeen monia odottaa kotiinlähtö. Ajatus monien ystävieni lähdöstä hämmentää ja tuntuu kummalta, yhtäkkiä 1/3 kavereista lähtee pois ja uusia tulee - miten tähän oikein pitäisi suhtautua. Onneksi suurin osa lähimmistä kavereistani jää tänne vielä.

Lähiajat tulevat olemaan kiireisiä, sillä saan paljon vierailijoita! Jee! Olen kovin innoissani. Ensimmäiseksi tänne tulee Lippe, sitten mun perhe ja sitten 3 kaverin kopla maaliskuussa. Olen jo hautonut joitain suunnitelmia osan päänmenoksi, häh häh >;). Mutta joo, lyhyestä virsi kaunis ja sitä rataa. Kävin tänään Benin kanssa kävelemässä reilu pari tuntia. Tai ehkä harhailemassa olisi parempi termi, mm. jonkinnäkönen puisto sattui tielle. Kuvat puhukoon puolestaan:

- Appelsiinipuu -

- Kukkia ja piikkilankaa -

- Porte des Bombes Florianassa ja Ben -

- Joku jännä muuri jännällä ristikkoikkunalla -

- Mitä saa kun risteyttää Maltanristin ja enkelin? -

- Jollakin oli ilmiselvästi tylsää, kiveennakutettu aurinko -

- Jollakin oli ilmiselvästi tylsää joskus kauan sitten. Aurinko, jonka sisällä on kolmio -

- "Terve Maria" -

- Hautuumaan kuumimmat kissat -

- Lottotoimisto ja kylteissä uusimmat numerot -

- Foinikialaisten perintöä Maltalle, silmä -

Jahs, siin tais olla päivittelyt tältä erää. Olen jokseenkin innostunut uudesta lukukaudesta ja jotenkin tuntuu kivemmalta ja helpommalta olla täällä. Kenties mulla sitten syksyllä oli jotain kulttuurishokkia, mitä en sitten ihan tajunnut, tai sitten koto-Suomessa käynti antoi suurempiakin energioita :). Joka tapauksessa, kirjoittelemisiin!